Kyläläisten kuin myös ihan kaikkien kuntalaisten suosima ja Mattilan kyläyhdistyksen ylläpitämä uimaranta. Keväisin uimarannalla siivotaan lehtiä sekä siistitään uintialueita kaisloista talkoovoimin. Laituri on tehty v. 2022 myös talkoovoimin kyläyhdistyksen tukemana.

Uimarannalla voi kaikki pulikoida ja ihailla Hulausjärven taakse laskeutuvaa ilta-aurinkoa. Talvella uimarannalta pääsee kätevästi järven jäälle luistelemaan.

Samalla, kun tekee matkaa uimarannalle, kannattaa ihastella Hulaudentien varrella olevia erittäin komeita jugend huviloita.

Alueen nähtävyyksistä erikoisin on 1770 luvun lopulla rakentumaan lähtenyt Rikalan kanava, joka on Suomen ainoa Ruotsin vallan aikana rakennettu sisävesikanava. Kanavan rakentamiskäskyn antoi Ruotsin kuningas Kustaa III, mutta yli 10 vuotta kestänyttä hanketta ei koskaan saatu päätökseen, koska sota Venäjää vastaan 1789–90 vaati kaivuutöitä tehneet sotilaat rintamalle.

Kaksi kilometriä pitkän kanavan oli tarkoitus yhdistää Vanajaveden Korteselkä ja Pyhäjärveen yhteydessä oleva Rikalanjärvi. Vanajaveden ja Pyhäjärven vesistön yhdisti myöhemmin neljä kilometriä pohjoisemmaksi rakennettu Lempäälän kanava.

Kanava näkyy maastossa nykyisin osin veden täyttämänä uomana ja osin kuivana. Rikalanjärven päässä erottuvat selvästi kallioleikkaukset, joiden väliin oli tarkoitus rakentaa sulku.

Hulauden vesistöalueen kunnostushanke, jota toteutetaan yhdessä ELY-keskuksen kanssa, pyrkii saamaan kanavauomassa seisovan veden virtaamaan järvien välillä vuoteen 2030 mennessä.

Kanava on yksi kylän tärkeistä tunnuspiirteistä. Kanava ja sen ylittävä Pyhällöntien kivisilta ovat graafikko Pertti Nykäsen 1990 suunnitteleman Mattilan logon kuvasymboliikan pohjana. Alla esitelty, aiemmin kylämerkkinä toiminut ja logoa symboloiva rakennelma kivisillan kupeessa on saamassa uuden ilmeen, jälleen talkoovoimin ja kyläyhdistyksen toimesta.

Museovirasto on nimennyt Rikalan kanavan yhdeksi valtakunnallisesti merkittäväksi, paikalliseksi arkeologiseksi kulttuuriperintökohteeksi (VARK). Rikalan kanava sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (VAMA 2021) kulkien Rikalan halki ja Pyhällöntien ali Mattilan koulun kohdalta. Rikalan kanava sai 12p. arvioinnissa. Kaikkien Suomesta arvioitujen muinaismuistoalueiden keskiarvo on 12,8, joten Rikalan kanava sai todella hyvän arvosanan. Alla kuva Museoviraston sivuilta, missä näkyy VARK-valinnan perustelut. Lisää asiasta Lempäälän-Vesilahden Sanomista (vain tilaajille) sekä Museoviraston sivuilta

Kylämerkkinä toimiva ja Mattilan logoa symboloiva rakennelma kivisillan, kravin sekä urheilukentän kupeessa on elämää nähneen näköinen puurakennelma, joka alunperinkin rakennettiin roskapönttöjä piilottamaan v. 2000. Rakennuksen suunnitteli Kapa Kotkaslahti ja se oli tuolloin mukana Seudun kaunein jätepiste-kilpailuun. Myöhemmin seinälle lisättiin infotaulu toimimaan Rikalan kravin tarinan kertojana vierailijoille. Lähde: Pilke-lehti syksy 1999.

Rakas kylämerkki on aikomus uudistaa v. 2025 aikana talkoovoimin, kun saamme Lempäälän kunnasta luvan. Kylämerkki olisi tällä kertaa mukana v. 2026 kylien taidetapahtumassa.

Kylämerkki on mukana Mattilan kyläkoulun porttien symboliikassa yhdessä Kuninkaan männyn sekä Lempäälän vaakunan kanssa. Portit ovat suunnitelleet alunperin Anna-Maria Uljas yhdessä Noora Niemisen kanssa ja heidän suunnitelmansa pohjalta lopullisen sapluunan teki Lehtimäen Jani. Lehtimäen Raimo teki asiantuntijalausunnon loppusuunnitelmia, jotka Jani sai työstääkseen. Jani teki portteihin sapluunat, Koskivainion Kari teki metallilevyjen leikkaukset, Rami hitsasi, Mannisen Teppo hiekkapuhalsi ja Lepolan Asko viimeisteli, jotta portit saatiin paikoilleen. Portit vihittiin käyttöön 21.5.1995 Mattilan koulun 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Lähde: Pilke-lehti 1995.

Pyhällönvuorella ja Birgitan polun laavupaikan vieressä sijaitseva Mattila-torni / näkötorni / lintutorni on ehkä meidän tunnetuin maamerkkimme.

Näkötorni on rakennettu v. 1999 EU:n rahoittamana hankkeena ja kyläläisten talkoovoimin. Näkötorni tilattiin silloisen kyläyhdistyksen toimesta Taikabird-yritykseltä, joka oli tätä ennen sekä jälkeen rakentanut jo useamman näkötornin samoilla piirrustuksilla ympäri Suomea. Eli ei kannata ihmetellä, jos torni näyttää tutulta tai törmäät toiseen samanlaiseen muualla. Torni on rakennettu vuoren korkeimmalle kohdalle ja sieltä aukeavat näkymät Valkeakoskelle, Hervantaan ja jopa Tampereen Näsinneulaan saakka. Näkötorni kohoaa 120 metrin korkeuteen merenpinnasta ja tarjoaa lintuharrastajille monipuoliset maisemat lähiseutujen metsä-, pelto-, ja vesistöalueille.

Mattila-torni vihittiin käyttöön 16.10.1999. Nimeksi tuli Mattila-torni, koska sen ei haluttu olevan vain eikä ensisijaisesti lintutorni. Lähde: Pilke-lehti syksy 1999

Keväällä 2024 kyläläiset näyttivät jälleen talkoovoimansa ja kunnan luvalla kaatoivat puita Pyhällönvuorella laavun alueelta sekä näkötornin rinteeltä parantaen näköaloja, alueen kulkumahdollisuuksia sekä paikallispuuston kasvuolosuhteita. Talkoissa oli mukana yli 40 kyläläistä ikäjakaumaltaan 4-72v.

Näkötornille vie pitkät puuportaat, jotka alkavat useamman auton vetävältä parkkipaikalta. Moni kävijä on sanonut, että portaat käyvät kuntoportaista, koska niitä pitkin ei pääse ylös saakka hengästymättä. Tulevan kunnostuksen yhteydessä näkötornille vievät rinneportaat korvataan suorilla portailla, jotka varmasti käyvät kylän kuntoportaista tulevaisuudessa.

Näkötornilla käy vilkas kävijäkuhina ympäri vuoden; kouluryhmät, turistiryhmät, lintubongailijat ja virkistyskävijät. Näkötornilta on osallistuttu viimeksi 5/24 Birdlifen Tornien taistoon ja kisan aikana bongattiin 49 eri lintulajia muutaman tunnin sisällä. Tornilta on myös hyvät mahdollisuudet ihastella joutsenien, kurkien sekä hanhien kevätmuuttoa lintujen lentäessä usein aivan tornin vierestä, kesäisin armeijan lentoharjoituksien sujumista, talvisin tutkia tähtitaivasta ja lumoutua revontulista ja uutena vuotena katsella ilotulitteita Tamperetta ja Valkeakoskea myöden.

Näkötornin juurella sijaitseva laavu on aktiivisella käytöllä ympäri vuoden niin kyläläisten, koululaisten kuin muiden luontomatkailijoiden toimesta. Laavulle pääsee kolmea reittiä pitkin; Pyhällöntien puolelta, pururadan puolelta sekä näkötornin rappusia pitkin.

Laavulla on tällä hetkellä parin vuoden edestä polttopuita, jotka kyläläiset näkötornin rinteen ja laavun alueen puutalkoissa tuottivat ja pinosivat. Laavun nuotiolla on vakiovarusteena rautaritilä, minkä päällä voi eväät paistella ja pannukahvit keitellä. Tällä hetkellä laavulla ei pysty yöpymään, koska laavu on täynnä polttopuita, joita haluttu pitää kuivana.

Pidetään alue siistinä ja mukavana paikkana oleskella ja viedään kaikki roskat näkötornilla olevaan roskasäiliöön!

Laavun kunnossapidosta vastaa Lempäälän kunta.

Aiemmin alueella kulkeneen Birgitan polun päätepisteenä löytyy Maasaaren laavu sekä yksityisomisteinen, vuokrattavissa oleva korsu. Laavun varustus on samanlainen mitä Pyhällönvuoren laavulla, mutta autolla ajaminen laavulle vaatii hieman hermoja jyrkän tien vuoksi.

Laavun yhteydessä on omakotiyhdistyksen sekä kyläyhdistyksen jakama veneiden laskuranta, missä kyläyhdistyksellä on 10 vuokrattavaa venepaikkaa.

Laavun kunnossapidosta vastaa Lempäälän kunta.

Laavun ranta on tarkoitus ruopata sekä siistiä yhteistyössä Lempäälän kunnan kanssa v. 2025.