Keskiviikkona 27.11.2024 klo 18:00 alkaa Lempäälän kunnanvaltuuston kokous, missä päätetään mm. apip-toiminnan jatkumisesta ja tuntikehyksistä 1.8.2025 lähtien. Lempäälän kylien ja kyläkoulujen (Mattila, Nurmi, Kelho, Lastunen, Säijä ja Kuokkala) yhdistysten yhdessä järjestämä ”Lapsella on oikeus käydä kyläkoulua”-keskusteluilta järjestettiin kokoamaan päättäjät ja kyläläiset yhteen keskustelemaan, että miksi olemme tässä tilanteessa ja miksi tämä ei käy.
Keskusteluilta käytiin lumimyrskyn keskellä Mattilan koulun juhlasalissa keskiviikkona 20.11.2024 klo 17:30-19:45. Iltaan tulijoita vastassa oli parikymmentä Mattilan koululaista, jotka vaakatasoon lentävästä lumipyrystä huolimatta seisoivat hymy huulilla lyhtyjen ja kylttien kanssa heiluttamassa kaikille autoille ja toivottivat tervetulleiksi kaikki ohi kävelijät.
Taustaa illan tarpeelle
Aiemmin syksyllä järjestettiin asukastilaisuuksia koskien uusia oppilaaksiottoalueita, jotka astuvat voimaan 1.8.2025. Lempäälän kunnan sivuilta lainattua: Oppilaaksiottoalueiden muutoksen tavoitteena on tasapainottaa oppilaiden jakautumista eri koulujen välillä ottaen huomioon tilat ja opetussuunnitelman toteuttaminen. Lisäksi halutaan varmistaa tasa-arvoinen koulunkäynti eri alueilla, edistää koulujen resurssien käyttöä sekä helpottaa perheiden arjen suunnittelua. Infossa kävimme läpi tarkempia kysymyksiä ja käytännön järjestelyjä koskien näitä uusia alueita ja ilmi tuli monta asiaa, jotka toteutuessaan kuihduttavat kyläkoulut Lempäälästä kokonaan nopeasti. Alla lueteltuna muutama:
- Aamupäivä toimintaa järjestetään ainoastaan isoilla alakouluilla ja jos perhe tarvitsee aamupäivätoimintaa, lapsen alakoulu tulee olemaan automaattisesti iso alakoulu lähimmän kyläkoulun sijaan. Jos aamupäivätoimintaa halutaan omalle kyläkoululle, se tulee järjestää kyläläisten/yhdistyksien toimesta aamukerhotoimintana. Koulun tiloja saa käyttää tähän, mutta aamupaloja ei tarjoilla. Aamukerhon vetäjälle ainoa vaatimus on, että rikosrekisteriote on puhdas.
- Lempoisten koulun läheisyydessä asuvat perheet voivat halutessaan valita toissijaisena kouluna kyläkoulun, mutta lapsia ei automaattisesti jaeta mitenkään tasan koulujen kesken. Kyläkouluun pääsee, jos koulukyytien aikataulut sopivat lukujärjestykseen. Jos ei sovi, niin vanhempien on maksettava koulukuljetukset itse.
- Kunta pyrkii järjestämään lapselle mahdollisimman ehyen koulupolun, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsi tulee käymään samaa alakoulua viskarista kutoseen saakka. Mutta jos kyläkoulu suljetaan, lapset siirtyvät lähimpään isoon alakouluun, toiseen kyläkouluun siirto ei ole mahdollinen eikä ole myöskään kesken koulupolun koulun vaihtaminen isosta alakoulusta kyläkouluun.
Näiden lisäksi syksyllä ilmestyi uusi Talousarvio 2025 ja talousarviosuunnitelma 2025-2027, mikä on käynyt kunnanhallituksella hyväksyttävänä 4.11.2024 ja tulee nyt kunnanvaltuuston käsiteltäväksi keskiviikkona 27.11.2024. Tässä talousarviossa mm. supistetaan aamupäivätoiminta jatkumaan ainoastaan isoilla alakouluilla, tuntikehyksistä leikataan yhdistämällä luokkien opetusta yhteiseen tilaan omien luokkien sijaan ja liikuntatunteja vähennetään.
Ensin faktoja, sitten keskustelua
Keskusteluiltaan saapui 1/3 Lempäälän kunnanvaltuutetuista, useampi tuleva kuntavaaliehdokas sekä kyläläisiä kaikista kylistä. Paikalla oli myös sivistysjohtaja Nina Lehtinen esityksen loppuun saakka. Juhlasali oli täynnä ihmisiä. Saliin tullessa seinälle heijastettuna pyöri kyläkoulujen kuvaamia videoita ennen keskustelun alkua. Illan saattoi alkuun Taina Ylä-Mella toivottaen kaikki tervetulleiksi yhdessä koulun johtajan Sanna Juntun kanssa. Keskustelua alustettiin Annele Matintuvan esittelemällä diashowlla, johon oli kerätty faktatietoja ja euromääriä, joilla oli tarkoitus tukea apip-toiminnan säilyttämistä kaikissa kyläkouluissa sekä korostaa kyläkoulujen tärkeyttä kylille että Lempäälälle itselleen. Anna Levonmaa kertoi esityksen lopuksi vielä kylien kaavoittamisen tärkeydestä sekä elinvoiman lisäämisen kannattavuudesta kunnalle.
Tämän jälkeen tuli keskustelujen vuoro ja vuoroja varattiinkin tiuhaan tahtiin. Oli keskustelunavauksia missä ihmeteltiin päättäjien motivaattoreja päätöksien takana ja laskelmia, joilla apip-toiminnan supistaminen toisi säästöjä kunnalle tai ylipäätään olisi järkevää. Moni ihmetteli miten Lempäälän kunnan strategiat ja suunnitelmat voivat olla niin kaukana todellisuudesta. Miten Lapsiystävällinen kunta säästää näin paljon lapsilta ja nuorilta vuodesta toiseen?
Valtuutetuilta tuli kommentteja, että viimeisin vuosi on ollut todella rankka ja säästöjen etsiminen on ollut hankalaa alusta saakka. Valtuuston enemmistö on tehnyt huonoja, ilman laajempaa harkintaa tehtyjä isoja investointeja samaan aikaan, kun piti miettiä säästöjä ensin 5 miljoonan edestä ja nyt syksyllä laskettujen lukujen mukaan lisäksi vielä 2 miljoonaa euroa. Nämä ovat tarkoittaneet suuria paineita supistaa palveluja ja tukia kuntalaisilta. Opetus- ja kasvatuksen palvelualue on suurin menoerä kunnalla ja tästä koettiin olevan tarpeen supistaa suurin summa, mikä on johtanut tiukkoihin päätöksiin ja säästämiseen lapsilta. Kunnan päättävissä elimisissä on tällä hetkellä todella tulehtunut tilanne ja yhteistyö ei suju aiempaan tapaan. Tästä viestii myös kunnan johtajien nopeat irtisanoutumiset.
Apip-toiminnan sekä tuntikehyksien säilyttäminen ennallaan kaikissa kyläkouluissa kustantaa Lempäälän kunnalle 207 000 euroa.
Eli tämän verran nämä toisivat säästöjä kunnalle paperilla, käytännössä säästöjä ei tulisi vaan lisää menoja, koska moni perhe muuttaisi pois Lempäälästä eikä uusia muuttaisi ”isojen alakoulujen perässä”, koska niitä löytyy kaikkialta. Kylien yhteisöllinen toiminta kuihtuisi kokonaan pois ja todennäköisesti ei olisi enää kyläyhdistyksiä tai vanhempainyhdistyksiä kylissä toteuttamassa kunnan haluamia Kyllä-sopimuksia. Nostettiin esille, että onko päättäjille tullut vauhtisokeus numeroiden kanssa, koska kyseinen summa on vähemmän kuin yhdenkään alueen omakotitalon+tontin hinta yhteensä eli aika pieneen hintaan myydään kylien tulevaisuus. Esitettiin monia kysymyksiä; Miksi se pitää säästää juuri opetuksesta ja kasvatuksesta? Miksi sitä ei voi säästää muista kunnan palvelualueista? Miten ainoan palvelun poistaminen kylästä auttaa pitovoimaa? Ei tullut vastauksia.
Kyläkoulu on kylän ainoa lähipalvelu, minkä kunta tuottaa
Kyläkoulut ovat kylien sydän, yhteinen kokoontumispaikka ja kylän ainoa palvelu. Useampi nosti esille halukkuuden maksaa kuntaveroja, jos kunta ei tarjoa mitään palveluita lähellä kotia. Nostettiin esille, että kyläyhteisö tulisi kuihtumaan kokoon ilman kyläkouluja. Pari kommenttia viittasi lasten ja kyläläisten tasa- ja yhdenvertaisuuteen keskustassa asuviin nähden, joille halutaan rakentaa palveluja ja asuntoja koko ajan kiihtyvällä tahdilla, kun taas kylät jätetään oman onnensa nojaan. Nytkin kunta pyrkii järjestämään ap-toimintaa kyläkouluille kyläyhdistyksien järjestämällä aamukerhotoiminnalla. Miksi kylien pitää itse tuottaa palvelut, mitä kunta tarjoaa keskusta-alueelle/isoille kouluille? Koska kuntaa ei kiinnosta kylien elinvoima, mutta silti halutaan mainostaa itseään ”Suomen suurin kyläyhteisönä” ja ”Lapsiystävällisenä kuntana”.
Useampi luottamushenkilö kehotti mainostamaan Mattilaa ja muita kyliä, että alueille on tulossa valokuidut ja mm. juna-asemalle sekä Tampereelle on lyhyt matka, mutta silti saa asua keskellä luontoa omassa rauhassa ja silti ollen osa aktiivista ja tiivistä yhteisöä. Tähän vastattiinkin, että kyllä sinne olisi muuttajia, mutta ei ole vapaita tontteja tarjolla lainkaan. Kyläläiset toivat esille kaavoituksien ja rakennuslupien puutteen Mattilassa, minkä vuoksi alueella ei ole uudisrakentamista ollut moneen vuoteen. Keskustelussa luottamusmiehet kertoivat, että rakennuslupia kyllä saa, mutta ne pitää hakea suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamislupien kautta. Luottamushenkilö sanoi, että mainostakaa kaikille vaan, että hakevat rakennuslupaa Mattilaan, vaikka puhelimessa sanottaisiinkin, ettei lupaa tule. Suurin osa hakemuksista on kuulemma lopulta hyväksytty.
Moni valtuutettu myös vetosi kylillä oleviin maanomistajiin, että myisivät maitaan kunnalle tai kaavoittaisivat niitä itse uudisrakentamista varten, jotta alueelle saadaan lisää lapsiperheitä.
Epäilyksiä herättävää kuntapolitiikkaa
Keskustelussa nousi ilmi valtuutettujen toimesta, että he tekevät kaikki päätöksensä heille viranhaltijoiden esitysten perusteella ja oman aktiivisen tiedonhaun perusteella. Valtuutetut ovat kyllä tietoisia, että joillakin viranhaltijoilla omat intressit ajaa kuntalaisten hyvän edelle usein esityksissä ja raportoinnissa. Useampi valtuutettu kehui tästä syystä Annelen diashowta ja sitä, miten paljon he pääsivät kuulemaan illan aikana faktoja, joihin voi luottaa. Yksi kyläläinen viittasi korruptoituneisiin valtuutettuihin, jotka hierovat lehmänkauppoja ja hyödyntävät ”hyvä veli”-järjestelmää kuntapolitiikassa, ja tästä yksi valtuutettu henkilökohtaisesti loukkaantui. Hän kertoi, ettei mitään sopimuksia tehdä vaan etsitään kompromissi, jonka enemmistö hyväksyy ja äänestetään sen mukaan.
Tulevat alue- ja kuntavaalit täyttyvät kylien ehdokkaista, mutta ole silti tarkka kenelle äänesi annat!
Useampi henkilö salissa kertoi asettuvansa ehdolle seuraavissa kuntavaaleissa, koska ovat joko kyllästyneitä nykyiseen päätöksentekoon tai haluavat puolustaa lapsien oikeuksia sekä estää opetukseen ja kasvatukseen kohdistuvat leikkaukset. Keskustelussa kehotettiinkin kaikkia kuntalaisia miettimään ehdolle lähtemistä, vaikka vain äänien kerääjäksi omalle puolueelleen, tai valtuustoon asti haluavana, joko puolueyhdistyksen jäsenenä tai sitoutumattomana ehdokkaana. Jäsenmaksut ovat useimmille puolueyhdistyksille ainoa tulo palkkioiden rinnalla, joiden avulla toimintaa pyöritetään Lempäälässä. Isommilla puolueilla on lahjoittajia, jotka edesauttavat laajemman näkyvyyden kunnan viestinnässä. Paikallispuolueiden jäsenyys kustantaa 20-40€/vuosi, mutta on todellinen keino päästä vaikuttamaan kunnan politiikkaan ja päätettäviin asioihin.
Viimeistään sitten vaalipäivänä valitkaa äänenne saaja hyvin tarkkaan, koska ehdokkaissa tulee olemaan monia henkilöitä keitä kaiken ikäisten kyläläisten arki tai tulevaisuus eivät liikuta tipan vertaa.
Moneen otteeseen keskustelussa neuvottiin lukemaan aiempia sekä seuraamaan nyt tulevia kokouksien pöytäkirjoja sekä äänestyksiä tarkasti, että kuka on äänestänyt mitenkin käyttäen tätä tietoa oman vaaliäänen antamiseen ensi huhtikuussa. Nyt vaaliehdokkaana olevat valtuutetut voivat äänestää promotakseen itseään, mutta heidänkin todelliset motiivit ja asenteet löytää tarkastamalla aiempaa, vaalivuosien välille sijoittuvaa, äänestyskäyttäytymistä. Ei kannata uskoa mainoslauseita tai somekirjoitteluja, keskittykää faktoihin; kuka on äänestänyt kylien ja kyläläisten hyväksi ja kuka ei.
Keskiviikon jännittävä äänestys
Moni keskusteluiltaan osallistunut valtuutettu sanoi, että aikovat puolustaa kyläkouluja ja apip-toimintaa, mutta skeptisyyttä näitä kommentteja kohtaan tuli muutama. Paikalla oli 1/3 valtuutetuista eli vähemmistö, mikä ei riitä pelkästään voittoon tässä asiassa. 4.11.2024 kunnanhallituksen kokouksessa apip-toiminnan supistaminen hyväksyttiin 9-2 äänin eli selkeä enemmistö oli sen kannalla. Oletettavaa on, että hallituksessa istuvat henkilöt edustavat omien valtuustoryhmiensä enemmistön kantaa täten äänestäen sen mukaan. Vasemmistoliitolla ei ole edustajaa hallituksessa, mutta Keskustan Pauliina Österberg ja Vihreiden Anita Huhtala olivat ainoat, jotka eivät tukeneet apip-toiminnan supistamista. Antaako ryhmäkuri myöden muiden äänestää niin kuin illassa lupasivat? Voittaako eurot ja kuri lasten sijaan? Tämä nähdään keskiviikkona. Alla kuva pöytäkirjasta, missä näkee, ketkä äänestivät mitenkin tässä asiassa.
Valtuustonkokoukseen saa tulla kuka tahansa sitä seuraamaan lehterille ja vaihtoehtoisista sitä voi seurata myös kotoa käsin Lempäälän kunnan Youtube-sivujen kautta. Ennen keskusteluiltaa sekä sen jälkeen LVS sekä Aamulehti ovat julkaisseet useamman mielipidekirjoituksen sekä uutisartikkelin kyläkoulujen ja apip-toiminnan säästöistä. Kyläkoulujen puolesta-liike kustansi yhden tienvarsimainoksen, joka aiheutti vilkasta keskustelua mm. Facebookin Lempääläläiset-ryhmässä, koska mainosta luultiin ensin Lempäälän kunnan omaksi mainokseksi. Alla kuva mainoksesta. Koko apip ja kyläkoulut ovat avanneet vilkkaita keskusteluja myös Facebookin Lempäälän kuntapolitiikka-ryhmässä, jossa osa valtuutetuista osallistuu aktiivisesti kommentointiin ja vastaamiseen.
