Museovirasto on nimennyt Rikalan kanavan yhdeksi valtakunnallisesti merkittäväksi, paikalliseksi arkeologiseksi kulttuuriperintökohteeksi (VARK). Rikalan kanava sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (VAMA 2021) kulkien Rikalan halki ja Pyhällöntien ali Mattilan koulun kohdalta. Rikalan kanava sai 12p. arvioinnissa. Kaikkien Suomesta arvioitujen muinaismuistoalueiden keskiarvo on 12,8, joten Rikalan kanava sai todella hyvän arvosanan. Alla kuva Museoviraston sivuilta, missä näkyy VARK-valinnan perustelut. Lisää asiasta Lempäälän-Vesilahden Sanomista (vain tilaajille) sekä Museoviraston sivuilta
Museovirasto 7.1.2025.
Rikalan kanava
Rikalan kanava, tai krouvi toiselta kutsumanimeltään, on Ruotsin vallan aikana vuosina 1778–1797 käynnissä ollut, mutta lopulta keskeneräiseksi jäänyt rakennushanke, joka on ainoa Ruotsin vallan aikana toteuttamisen asteelle edennyt sulkukanavahanke Suomessa. Nykyisellään kanavan alue on osittain yksityisomistuksessa ja osin kunnan omistuksessa. Tällä hetkellä Rikalan kanava ei ole kovin edustavassa kunnossa, mutta toiveena on saada alue siistittyä ja taas ihailtavaksi nähtävyydeksi lähivuosina.
Alla Rikalan kanava 2024 helmikuussa sekä kesällä Pyhällöntien sillalta kuvattuna. Kuvannut Maiju Haavisto.
Rikalan kanavan avaushanke etenee hitaanlaisesti
Rikalan kanavan avaaminen on ollut mukana Pirkanmaan ympäristöraporteilla jo v. 2008 sekä Hulauden vesistöalueiden kunnostushankkeessa yhtenä kunnostustoimena vuodesta 2011. Hankkeen piti tulla päätökseensä v. 2015, mutta se on edelleen kesken. Hankkeen sujumista voit seurata yhdistyksen kotisivuilta . Hankkeen tavoitteena on ollut ohjata parempilaatuista lisävettä alueen järviin saaden ne täyttämään EU:n asettamat laatukriteerit. Yhdistys sai v. 2011 kunnostussuunnitelman laatimiseen EU-rahoitusta Leaderin kautta sekä Pirkan Helmi ry:ltä. Myös alueen kunnat Akaa, Lempäälä ja Vesilahti ovat mukana hankkeessa.